Lähdin kohti metroasemaa - oli mamografia tutkimus keskustassa Graniittitalossa olin myös tehnyt treffit espanjanreissun ensimmäisen kämppiksen kanssa. Käytiin yhdessä lounaalla kreikkalaisessa ravintolassa Kampin kauppakeskuksessa. Oli tosi hyvä ruoka ja seura vieläkin parempaa. Poikettiin vielä Clas Ohlssonilla ostamassa kylppärin kattoon lamput, siis niitä energiaa säästäviä.... harmikseni ei ollut juuri sitä vatti määrää jonka olisin tarvinnut, otin vähän pienemät.

Kotiin palattuani huomasin, että huoltomies oli käynyt niitä lamppuja laittamassa,.Lamppuja oli vain  yksi - niin asia on edelleen keskeneräinen. Harmikseni juuri ostamani ei sitten käynytkään. Huomiseksi jälleen metroajelua jos sais vaihdettua - kuuleman mukaan saa mennä mihin liikkeeseen vaan, että ei tarvii välttämättä sinne Kamppiin asti ajella. On ne lamput muuten teettänyt hommia, ensin en saanut kupua irti ja lopulta naapuri auttoi, mutta sitten ei ollut oikeat lamput!!! 

Täytyy ottaa huumorilla, sillä eipähän näy rypyt hämässä.

Mijaksen aasi taksiasema! Ja meillehän Liisan kanssa kyyti kelpasi.

Mistähän tuota unta oikein riittää? Kello melkein kymmenen kun heräsin. Onneksi ilma oli oikein hyvä lenkkeilyyn - tein lähtöä tosin pitkään, kun eräs lautamieskollegani soitteli ja hups oltiin puhuttu puhelimessa yli tunti. Vihdoin kun pääsin lähtemään kello oli aika paljon. Ennätin kuitenkin mennä tähän mielenkiintoiseen lastenvaatteiden puotiin, Pikku Kullanmuru sijaitsee Vuosaaressa ja oli oikein laadukkaita käytettyjä lastenvaatteita myynnissä. Minä siitä soitteleen salarakkaiden äidille ja löysin monta tarpeellista tuotetta, siis sisäpeli kenkiä, haalari ja pienimmälle pikkusiskolle pari yökkäriä. Kirppareilta joskus toki saa vielä halvemmalla, mutta hinta ja laatu kohtasi ihan hyvin. Kotiin tullessa huomasin, että olin kävellyt pari tuntia yhteen kyytiin, siis en istunut välillä joka on aika hyvä saavutus. Tuonne puotiin kannattaa kyllä lapsiperheiden poiketa siellä oli hyvät valikoimat eri-ikäisten lasten vaatteita. Kierrätys on ihan Jees!

Lenkin jälkeen sauna, niin mitä sitä poikamiestyttö enää kaipaa!

Oli upea päivä, kun sain ajella kohti salarakkaiden asuinpaikkaa. Ensiksi vein salarakkaan isomman siskon kerhoon - palasin takaisin leikkipaikalle. Salarakas oli kuumeessa ja tästä johtuen äidin oli vähän hanakala lähteä koko porukan kanssa liikenteeseen. Toiseksi pienin pikkusiskon kanssa leikittiin kaikenlaista ja hän on aivan luontainen opettaja, kun minua kädestä pitäen neuvoi miten muumien narujuttua piti leikkiä. Hän komensi koko ajan, että miten pitää narua pujotella. Luettiin Helsingin sanomien välillä olevia mainoksia - nauratti, kun oli rintaiivien mainos, niin hän kuiskari että ne on oikeesti tissiliivit! Hänellä on ihan kivoja tarinoita! Aika hurahti nopeasti ja oli aika hakea kerholainen kotiin - sillä välin oli myös kaikista pienin pikkusisko herännyt päiväuniltaan sain syöttää ja leikkiä myös hänen kanssa. Isikin kotiutui ja leikkipäivä oli lopussa. Salarakas piristyi vähän, kun äiti palasi asioilta niin hän oli ostanut kurkkupastillia, niin silminnähden kurkkukipu näytti helpottuvan. Toivon mukaan tauti lähtee pian pois, että on taas leikeissä täysillä mukana.

Päivä oli kivoja tapahtumia täysi ja iloisella mielellä ajelin kohti Vuosaarta!

Päivä hurahti sisähommissa. Tosin ulkona oli kaunis aurinkoinen päivä joten ulkoilukin olisi ollut suotavaa, mutta ei ehtinyt. Odotin huoltomiestä turhaan, lupasivat tulla vaihtamaan kylppärin kattovalon jota en saanut itse vaihdetuksi, mutta turhaan odotin ei ketään tullut. Täytyy selvitä härämässä - näyttää naama nuoremmalle, kun ei näe kaikkia ryppyjä!

Valtiopäivän avajaisia katsoin myös telkkarista ja vähän ihmeissäni seurailin eduskunnan puhemiehen vaalista tullutta keskustelua? Jotenkin tuolla tasolla odottaisi, että ihan kaikella ei kikkailtaisi. No, herroilla on herrojen metkut.... no tuosta saa väännettyä monta uutista...

Huominen leikkipäivä salarakkaiden luona on vielä epävarma, kun salarakas onkin kuumeessa.... harmin paikka, kun hän oli valmistautunut tämänpäivän hiihtokilpailuihin. Harjoitellut kovasti eikä päässytkään! Luulen, että asia kiukuttaa häntä kovasti? Pidän peukkuja pystyssä, että kuume laskee pian eikä koko porukka ala kuumeilemaan?

Sukulaismieheltä tuli eilen tekstari Thaimaasta, että kuuleman mukaan on lämmintä ja kaikkea kivaa.... no kohta tulevat pois takaisin tänne lumiseen suomeen. Tällä hetkellä olisi toki mukavaa olla jossain palmun juurella ja kuunnella meren laineita....! Ainahan sitä voi haaveilla. Heippa.

Aamulla kurkistus ikkunasta ulos teki kyllä selväksi, että ei kävelylle tänään! Sisäruokintaa siis - sain minä ihan hyödyllistä aikaan nimittäin sain tallennettua tietsikalta kaikki valokuvat ulkopuoliselle kovalevylle talteen. Yllättävän suuri urakka - kun ensimmäinen siirto meni harakoille, siis bittiavaruuteen onneksi kuvat kuitenkin löytyi.

Spider-pasianssi on muuten hyvää ajankulua, kun ei huvita aloittaa mitään suurta projektia. Samoin facebookissa roikkuminen käy myös ajankulusta. Katsoin tänään uusintana suomen euroviisujen valinnan - ihan kummallisia lauluja mun mielestä. Niistä ei ollut yhtään sellaista kappaletta josta olisin mitenkään ollut kiinnostunut.

Pyr-hotellin uima-altaalla Fuengirolassa oli yhtenä päivänä hauska sumuharso joka syntyi siitä, kun allas oli lämmitetty ja ilma jäähtynyt. Olisi kiva pulahtaa nyt tommoseen lämpöiseen veteen, aah!

Hulluutta on monenlaista! Minua vaivaa sellainen, että minkä vaikeampi asia, niin ei kun kohti. Pakkasen lauhduttua päätin lähteä kävelyllä lähimaastoon se olikin sitten tosi haastavaa. Lähes umpihangessa kiersin oikeesti aika pienen lenkin, mutta lumi olosuhteiden näin ollessa aikaa siinä tuhraantui lähes tunti. Sain jälleen ymmärtäväisiä kannanottoja ohi kulkevilta ihmisiltä, kuten esim. eräs vanha herra tuli aivan nenään eteen ja kysyi, että "miten sitä ollenkaan selviät tämmöisellä säällä?" Johon minä tokaisin, että "mulla on sellainen hullu luonne, että ei kun menox"  Ohikulkijat jatkoivat matkaa ja kuuluivat päivittelevän mennessään minun lenkkeilyinnostustani.

Tuosta tokaisusta muistui mieleen eräs juristiopiskelija nuoruudessani tokaisi, että "vetäis ittensä hirteen jos olisi yhtä vammainen kuin minä" joten on näitä kuultu enkä niitä kummemmin murehdi. Nykyisin mietin enempi, että tulipa tälle päivälle aihe blogiin.

Lenkin jälkeen sauna lämpiämään ja valmistautumaan ystävän 50-kymmppisiin joita vietetään Espoossa.  Juhliin lähkden taksilla. ettei enää tänään rämmitä hangessa.

Suoloinen kisumirri käveli minua karkuun, kunnes palasi! Heippa.

Oli tosi suloinen antoi silitellä!

Kisulla oli panta kaulassa joten ei ollut kulkukissa!

Olin lähdössä tavallista aikaisemmin liikkeelle. Allasjumppa - ryhmä oli aamulla jo yhdeksältä joten lähdin kotoa hyvissä ajoin. Olin ajatellut, että samalla kun autolla lähden, niin hoituisi kaikki muutkin asiat. Pakkasmittaria kurkkasin, mutta en huomannut, että lunta oli satanut aivan älyttömästi. Alaovella huomasin toivottamaksi yrityksen lähteä ostoskärryn kanssa joten ruokaostokset saivat jäädä tulin takaisin kotiin ja vaihdoin ostoskärryn toiseen kyynärsauvaan, siis mukana oli kaksi uskollista poikaystävää, niin johan pääsi. Piti kiertää pitemmän kautta, kun oikotie oli aivan tukossa, mutta niin oli myös katukin. Autohalliin pääsin, niin siitähän ei sitten enää ongelmaa....

Uimiset ja jumpat tuli tehdyksi - halli oli kyllä aika hiljainen, siis osa porukasta oli kääntynyt takaisin. Ruokaostokset olivat haasteelliset, kun täytyi koko ajan miettiä, että mitä uimareppuun uimavehkeiden lisäksi mahtuisi. Niukasti tuli tavaraa, mutta sain suurimman osan tungettua reppuun eikä jäänyt kuin kevyt muovikassi keppiin roikkumaan.

Sain kyllä osaaottavia katseita ja kysymyksiä? Autohallissa yksi nainen kysyi, että onko sulla liukasta kävellä? Vastasin kohteliaasti, että onhan se vaikka ajattelin, että ihan yhtä liukasta kuin kaikilla muillakin, mutta mulla ehkä vähän työläämpää. Kotipihalla talon uudempia asukkaita kysyi, myös että mitä mieltä olen talvesta? Siihen kyllä vastasin jo vähän tuhmemmin, että "perseestä". Hän ymmärsi eikä udellut enempää, vaan aukaisi mulle oven josta olin iloinen.

Tahtoisin olla, kuin karhu kömpiä talvipesästä vasta kun kevät aurinko lämmittää!

On ilmoja pidellyt eikä niistä enää jaksa edes valittaa. Päätin löytää jotain kesästä tälle päivälle ja löysinkin pakastimesta. Keitin mustikka/vadelma kiisseliä ja löysin pienen purkillisen metsämansikoita/mustikoita jotka olin viime kesänä mökkeröltä kerännyt ja unohtanut pakastimeen. Valmiiseen kuumaan kiisseliin laiton löytämäni marjat ja ette usko, että tuoksui taivaalliselle kesällä ja metsämansikoille.

Nämä marjat on syöty jo mökkerölle, mutta tälle ne näytti kiisselin päällä, nam!

Pakkaspäivän satoa myös neljät paria pieniä villasukkia tuli kudotuksi salarakkaille. Ilman kovia pakkasia tuskin olisin malttanut, niin ahkerasti kutoa. Lisäksi täytin erään vammaisjärrjestön liittymiskaavakkeen - tarkoituksena ei ole kuitenkaan sen kummemmin osallistua sen päätöksen tekoon, mutta kun siellä on paljon kavereita, niin...... no vannomatta paras. 

TV 1:n uutisissa mainittiin, että Itella jatkaa vanhuksille postin jakamista kotiovelle asti joka on hyvä asia!!! Onneksi ihmiset ottivat kantaa asiaan.

Huomiseen, heippa!

Sisäruokinta jatkuu, kun pakkasta vähän liikaa kävelylenkille. Joten aika toki kuluu, kun kudon villasukkia salarakkaille nyt jo kolmaspari menossa. Netissä myös surfaillut ja löytänyt ihania lauluja nuoruudesta. Muistan kun olen laulanut Nuoruus tangoa nuoruuden innolla ja oikeastaan mun mielestä sen paras esittäjä on Kiti Neuvonen. Vahinko kun työväen lauluja nykyisin kuulee tosi harvoin radiossa vain Vapun aikaan ....

Illalla katsoin ohjelman 4D kanavalta hamstraajista - oli mielenkiintoinen, kun heitä joita tämä sairaus vaivaa, niin se voi mennä tosi pahaksi. Ohjelmassa kerrottiin, että he korvaavat ihmiset sillä roinalla. Taitaa olla aika yleistä, kun minäkin tunnen muutaman tapauksen.... ohjelmassa eräs mies säilytti jätöksensä ja kantoi toisten roskia omaan kotiinsa... oli kyllä aika surullista. Se koti oli aivan hirmuinen jätevuori mitä sieltä ulos kannettiin, kun ulkopuoliset puuttuivat asiaan, mutta parin kuukauden kuluttua hän kantoi jälleen kaikkea roskaa kotiin.... mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa.

Kuvassa vaihteeksi turkkilainen kisumirri!

Tämä kisu odotteli, että pudottaako turistit mitään ruokapöydiltään!

Tänään en ole päässyt facebookiin lainkaan. Joka yrityksellä tulee kommentti, että jotain meni pieleen. Joten en ole kavereita hylännyt, mutta kun en ole päässyt. Arvatkaa ärsyttääkö?

Uimareissu meni myös pieleen, kun tapasin yhden miespuolisen entisen työkaverin ja jäätiin rupatteleen altaan reunalla - siinähän kävi niin, että tuli pirun kylmä ja pakko mennä lämpöiseen altaaseen jonka jälkeen saunaan lämmitteleen. Radatkin oli aivan täysi joten huomasin tulleeni aivan väärään aikaan.

Olisiko jollain tietoa, että mistä saisi sodanaikaisia kuvia tuota meidän naisyhdistyksen 90-vuotisjuhlan esitystä varten. Tekisin niistä pieni muotoisen kuvasarjan.... kuvat täytyisi olla sellaisia joita saa käyttää? Vinkkejä otan mielelläni vastaan.

Salkkarit alkaa joten ei ehdi enempää... heippa!