On sitten aivan mahdottoman kylmä ilma ulkona. Tulin juuri hotellille takaisin Keuruun keskustasta jossa kävin Annulin neuleessa, kaupassa ja löysin kirpparinkin. Kirppari tosin oli aika huono, siis tarkoittaa että myytävänä aivan roskaa ja hinnat pilvissä. Halvaksi tuli ei tarttunut mitään mukaan. Annulin neuleesta tuli yksi liivi sekä kesäksi ohuet farkkuhousut, siis sellaiset jotka ovat mukavat päällä. Selvästi Annulin neuleen parhaat ajat ovat ohi ei ollut juurikaan mitään kovin kiinnostavaa jos joku oli, niin hintalaatusuhde vähän tökkäsi, harmi. Halvalla selvisin sieltäkin.

Joka ikinen aamu olen käynyt uimassa kilometrin verran ja saunonut päälle tänään vielä hieronta iltapäivällä. Ulkoilut ovat jääneet vähän vähemmälle, kun on niin helkutin kylmää!!! Hotellin nettihuone on tiski korkealla joten eipä tässä jaksa kauan seisoa naputtamassa. Tässä kaikki tällä kertaa, heippa.

Olen reissun päällä tällä hetkellä Multialla mökkerön naapurissa kirjoittamassa Sadun ja Taiston koneella muutaman sanan. Kävin siivoilemassa mökkeröä, että lauantaina äidin hautajaisten jälkeen on kivempi mennä sinne yöksi. Lomailen Keuruulla jonne kohtapuoleen lähden takaisin valmiin ruokapöydän ääreen sekä uimaan ja rentoutumaan.

Mökkerön siivouksesta sen verran, että ulkokomerosta löytyi hiirenraato, linnunpönttö tippunut puusta, satoi rakeita yms. joten hommaa olisi ollut, mutta niin himskatin kylmä ettei juuri kiinnostanut jäädä pitemäksi aikaa.

Blogia oli pakko tulla päivittämään joten koukussa taidan olla, heippa!

Matkalla!

Tavattiin ystävän kanssa kahvilassa meren rannalla. Keskustelun aiheena oli äidit, kun on äitien päivä puheenaihe oli tosi ajankohtainen. Tuli yhteinen huoli, että miksi Helsingissä kuulee koko ajan siitä, että vanhuksia hoidetaan huonosti. Onko yhteiskunta vieroittunut tavallisesta arjesta, että sairaaloissa ei saa tarpeellista perushoitoa. Missä on vika, että ihmisarvolla ei ole mitään merkitystä? Media kertoo heti jos eläimiä kohdellaan huonosti, mutta harvassa on ne uutiset jos ikäihmisten oikeudet ei toteudu, niin se ei enää kiinnosta ketään. Mikä meidän yhteiskuntaa oikein vaivaa?

Kotiinpäin kävellessä näin aivan ihania kukkia!

Kuva julkaistu aikaisemmin Leenan kuvissa: Valokuvatorstai

Äiti rakasti kedon kukkia, hyvää matkaa missä oletkin!

Kävin lukemassa äsken läheisen ystäväni Arjan blogia jossa hän kirjoittaa äitinsä hoidosta tai hoitamattomuudesta. On käsittämätöntä miten huonosti pääkaupungissa hoidetaan vanhuksia? Sehän ei ole sen hoitohenkilökunnan vika, vaan heitä ei ole riittävästi. Millä arvoilla meidän päättäjät oikein tekee päätöksiään vai onko kaikki vieraantuneet arkitodellisuudesta, niin paljon etteivät oikeasti tiedä mitä ihmisarvo on? On kiire rakentaa kaiken maailman musiikkitaloja, golfratoja, kauppakeskuksia yms. mutta se tärkein unohdetaan kukaan ei kukaan halua tulla kohdelluksi huonosti, kun sairastuu.

Onneksi oma äitini asui maaseudulla jossa terveyskeskussairaalassa oli perushoito hyvää paljon parempaa, kuin täällä pääkaupungissa.

Ps. valokuvatorstain aihe oli vaikea, mutta kuva löytyy täältä!

Eilen tuli sitten lopullinen siirto vanhasta pankista uuteen. Oli vähän haikea olo aivan, kuin olisi muuttanut kotoaan pois. Vanhan pankkini ulkomaan sekoiluissa voi olla pieni viisauden siemen nimittäin aivan liiat suuret konsernit eivät ole enää oikein kenenkään hallinnassa? Nyt kuitenkin elän uuden pankin aikaa...?

Eilen illalla oli myös mielenkiintoinen tilaisuus, nimittäin sain kutsun Lilli Autin 50-vuotisjuhliin. Lillistä tulee mieleen Miina Sillanpää, joku vieraista luonnehti häntä "kipakka akka" hän on ottanut maailman harteilleen ja ajaa voimakkaasti köyhien asiaa. Olen varma, että hänestä vielä kuullaan...!!! Tutustuin Lilliin sovittelutoiminnan kautta jossain risteilyllä aloimme puhella toistemme kanssa ja huomasin, että siinä on hengenheimolainen. Hän on oikeasti kiinnostunut siitä miten köyhät ja vammaiset ihmiset voivat yheiskunnassamme. Irman kanssa mentiin yhtä matkaa. Tanssin alkaessa me lähdettiin... toiset jäi vielä juhlimaan. 

Eilinen päivä meni vaatteiden huollossa sekä vapaaehtoistyön touhussa joten ei mitään kummenpaa. Tänään on jo paljon kivempaa, nimittäin lähden iltapäivällä leikkimään ja salarakkaan kerhosta. Hän kyllä vannotti, että pitää hakea hänet ensin ja sitten vasta leikkimään. Vähän nyt kuitenkin teen toisinpäin sillä on kiva saada sellainen tyttöjen leikkihetki. Mulla on yllätys pienemmälle pikkusiskolle, kun lähiaikoina on hänen nimipäivä...?  Illalla kerron lisää...?

Lisäys klo 21.15

Vauhdikkaasti lähti leikkipäivä käyntiin nimipäivä laulun laulantaa ja tyttöjen kanssa puuhastelua. Pienempi pikkusisko suostui tulemaan minun kanssa päivä unille, tosin vanhalla kännykällä piti ainakin "sata" kertaa kuunnellä katsella, "ihanaa on ratsastaa" videopätkää joka on nauhoitettu sinä kesänä, kun hän syntyi. Lopulta uni tuli kännykkä tiukasti kainalossa. Salarakkaan kerhosta hakemisen aika lähestyi nyt piti saada mahtumaan autoon vielä polkupyöräkin. Pyörä takapenkille ja salarakas pääsi eteen istumaan joka tuntui olevan aivan loisto juttu. Tulomatkalla hän huomasi, että pojat potkii palloa ajoväylällä ja pyysi, että aja varovasti. Kävimme keskustelun, että "on tosi vaarallista leikkiä ajotiellä". Kotipihalle kun päästiin, niin jostain syystä pikkumiehellä oli uho päällä alkoi nimittäin heti nimitteleen pikkusiskojaan vaikka millä tylsillä nimillä, vaikka taisi vaan olla ikävä, että piti vähän kurmoottaa. Hetken kuluttua me pelattiin jo African tähteä ja minä voitin tällä kertaa. Salarakas urheasti sanoi, että "hänestä on mukava hävitä" no jäin miettimään, että uskoskohan tuota?

Lahjakirjaa piti lukea useaan kertaan. Esimmäisen kerran pienempi pikkusisko kuunteli koko kirjan loppuun ja kanniskeli sitä kainalossaan ja sanoi, että "tämä minun".  Isi lähti salarakkaan ja isomman pikkusiskon kanssa jumppaan ja minä ajelemaan kotia kohti. Oli taas päivä parhaasta päästä, heippa!

Huomenta vaan, Katri ystävä lähetti karaoke linkin jos tämä onnistuu, niin sitten mikä tahansa karaoke käy.

Kulttuurin merkeissä meni päivä muutenkin nimittäin lähdin Helsingin Kamppiin tutustumaan tapahtamun Kirja ja Ruusu - päivän antiin. Paljon oli tarjolla kirjoja ja jostain syystä minä tutkin lastenkirjoja. Samaa kirjaa sai 3 tai 6 eurolla onneksi se halvin paikka tuli vastaan ensin. Olisi kyllä vähän harmittanut jos olisi maksanut tuplahinnan. Rakastan noissa tapahtumissa, kun voi vastata kaikenlaisiin kilpailuihin ja minähän vastasin toivottavasti tulee jotain voittoja tai sitten ei. Kävelylenkki tuli suoritettua myös, kun siellä kulki siksakkia kojujen luona. Lopulta menin Valion baariin istumaan ja syömään pientä suolaista sieltä metrolla kotiin.

Korkeasaaren eläinpuiston lintuhäkissä oli myös näin iso lintu, ettei mahtunut edes kuvaan kokonaan. Näytti aika pelottavalta, vaikka oltiin aidan takana. Tuo eilisen postauksen muna taitaa olla liian pieni, että olisi tämän tekemä?

Harmillisesti ilma muuttui aika tuuliseksi ja kylmäksi olisi ollut ihanaa olla tuossa parvekkeella paistattelemassa päivää. Toivottavasti lämmintä vielä on tulossa. Kävin keskikaupungilla metrolla asioilla ja paluumatkalla metrossa oli sellainen laitapuolenkulkija nainen joka eli aivan omassa maailmassaan. Hän yritti olla kohtelias, kun horjuen nousi ylös ja tarjosi istumapaikkaa ihmisille jotka kuitenkin hänen lähipiiristään kaikkosivat nopeasti pois. Kohdalleni sattui ensimmäisen kerran tämän suuntainen häiriö, vaikka joskus kun asuin Kalliossa se oli ratikoissa ja busseissa jokapäiväistä. Hän ei kuitenkaan kellekkään aiheuttanut mitään muuta harmia, kun tuoksu oli alkon ja esitti jotain näytelmää josta ei saanut selvää? 

Tässä tämänpäiväset, heippa!