Kuukauden ensimmäinen sunnuntai joten Hakaniemen torilla on markkinat joten sinne siis, koska ilma oli mitä parhain. Kävelin toria edestakaisin suurin osa myytävistä on tuttuja monelta muultakin torilta, mutta eräs hatuntekijä minua kiinnosti. Hänellä oli tosi kauniita kesähattuja - yhtä sovitin joka oli kuin minulle tehty hinta oli vähän korkea kesähatusta 29 euroa jos en väärin muista. Kiertelin torin uudestaan ristiin ja rastiin kirpparipöydiltä löysin lasten raitamaripaidan koko 90 cm hyvä kuntoinen joten sen nappasin mukaan sillä salarakkaiden pienimmälle se ainakin mahtuu hintakin oli sopiva 1,50 € joten hinta ja laatu kohtasi. Tapasin muutaman tutunkin joiden kanssa keskustelin ja poikkesin juomaan voisilmäpullakahvit. Jäi kaivelemaan se HATTU, kun se oli niin ihana! (mutta, kun entisetkin ovat pitämättä) Kiersin kuitenkin vielä sen reunan kautta jossa myyjä oli, mutta mutta se OLIKIN JO MYYTY! Myyjä lupasi kyllä tehdä ensilauantaiksi uuden, mutta minä olen silloin jo keski-suomessa ehkä käyn lauantaisin katsomassa jos hän on hattuineen torilla.

Kävelin poispäin torilta, kun huomasin nuoria naisia ja lapsia jotka ojensi kukkasia ikäihmisille, mutta pyysivät kukastaan rahaa, heillä oli myös ryppyinen paperilappunen, että joku läheinen Istanbulissa tarvitsee apua tai jotain, siis kerjäsivät! Pelastin yhden mummon heidän kynsistään kysyin myyjältä, että "onko sulla lupa myydä ruusuja täällä?". Samalla hänen uhrinsa pääsi livahtamaan ilman rahan antamista pois paikalta, mutta tyttöpä ymmärsi hyvin kysymykseni koska näytti minulle kieltä merkiksi siitä, että "nyt meni bisnekset pilalle". Saman tytön näin vielä uudestaan, kun oli tulossa uudestaan torille vähän vanhemman henkilön kanssa joten heillä näytti olevan oikein iso rengas kerjäämässä. Jotenkin harmittaa, kun kaikki rahanhankintakeinot ovat rantautuneet suomeenkin.