Olin luvannut mennä leikkimään salarakkaiden luokse. Heräsin aamulla ajoissa, mutta ajattelin vielä vähän aikaa loikoilla sillä seurauksella, että kello olikin jo kymmenen kun seuraavan kerran heräsin. Aamupäivän ohjelmat meni uusiksi villakoirat jäi imuroimatta heittelin kuitenkin petivaatteet parvekkeelle tuulettumaan. Pesulle nopeasti ja matkaan olin sovittuna aikana perillä. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla, mutta siitä huolimatta "salarakkaat" kuikuili terassilla olivat kuulleet auton äänen. Tällä kerralla tuliaisia ei ollut kovin paljoa ainoastaan isommanpikkusiskon rukkanen joka oli pudonnut tänne, kun viikko sitten kävivät. Ja olihan mulla vielä rusinoita ja pikkukakkosen xylitolipastilleja. En halunnut sotkea herkuilla juuri opittua "karkkipäivää".

Nyt oli askarteluhommia tiedossa, kun täytyi sunnuntaisen isänpäivän lahjat ja kortit saada valmiiksi, niin ettei isi ennätä tulla kotiin. Sovittiin, että ne laitetaan piiloon niin ettei isi löydä niitä liian aikaisin. Isin tullessa kotiin ruokapöydässä melkein lipsahti, että "ne on Reinolaatikossa, mutta eivät ole aamutossut". Pääsin pienemmän pikkusiskon päiväunikaveriksi "muumilaivaan" unikirjaa ei ehditty lukea, kuin vaivaiset kaksi sivua, kun jo nukkumatti yllätti pienen ihmisenalun. Hiivin alakertaan askartelemaan toisten kanssa.

Isi tuli kotiin ja oli aivan märkä sekä pikkuiset istuivat sohvalla katsomassa "Postimies Patea" vähän pientä tönimistä oli havaittavissa. Aloin tekemään lähtöä kotiin se pienempi pikkusisko tuli vilkuttamaan ja antamaan lähtöpusut. Isommilla oli leikit menossa, että eivät ehtineet. Olipa taas hauska päivä, vaikka kaatosateessa ajelin kohti Vuosaarta uutta tienpätkää jossa ei ollut katuvaloja, mutta suunnilleen ajoväylällä pysyin. Edelleen vettä tuli kuin saavista kaatamalla, huomiseen. Heippa.