Eilen illalla salarakas sitten tuli herrasmiehen tavoin hänellä oli minulle tulppaanikimppu jotka hän oli itse valinnut. Me jäätiin kahdestaan kun isi, äiti ja pikkusisko lähtivät kotiin. Leikittiin, piirettiin ja yliveto oli tietenkin "Nalle Puh ja Möhköfantti dvd-elokuva jota katsottiin uudestaan ja taas uudestaan. Kello oli jo puolikymmenen kun alettiin ruveta unten maille, luin kolme kirjaa ja "salarakkaalla" oli monta kertaa aivan hirmu "keksin ja maidon nälkä" mutta vihdoin uni tuli ja minä hiivin raivaamaan paikkoja. Tulin itsekkin nukkumaan ja aamuyöstä joskus kävin vessareissulla, niin silloin hän nousi sänkyyn istumaan ja ilmoitti että "minua ei nukuta, minä vaan istun tässä" hetken kuluttua tuli ilmoitus, että "pissa tulee" siitä sitten pikavauhtia potalle jolle tällä kertaa ehdittiin. Tuntui, että itkua oli ilmassa, mutta kun tultiin takaisin sänkyyn, niin uni kuitenkin jatkui. Oma nukkuminen oli vähän niin ja näin, mutta mitäpä sitä ei rakkaansa eteen tekisi. Kello oli puolikahdeksan aamulla kun nousin ja "pikkumies" nukkui vielä täydessä unessa joten laitoin hiljalleen aamukahvia tulemaan. Eipä aikaakaan kun makkarista alkoi kuulua, että "Nalle Puh on herännyt" ja haluaa riirimuroja ja maitoa aamiaiseksi. Jostain syystä ei ruoka oikein maittanut joten lähdettiin siitä aamutoimille nimittäin nytkin ehdittiin potalle kun oli isompi asia tulossa, joten taas oli tienattu kaksi ksylitolikarkkia.

Aamulla alkoi huoli, että "en minä lähde kotiin minä jään tänne" hän kutsui minua monta kertaa äidiksi muisti kuitenkin, että olen Leena. Soitettiin Liisa mummulle ja Harri vaarille Skype-puhelu, ettei olisi tarvinnut miettiä sitä kotiin lähtöä. Kymmenen jälkeen sitten noutajat tulivat ja "salarakas" ei halunnut, että olisin aukaissut ovea hän oli päättänyt jäädä tänne. Hän ilmoitti, että "hernekeiton jälkeen en lähde" joten kyllä oli kova vaakuuttaminen, että tavataan taas ensi torstaina ja ei voi tulla uudestaan yökylään jos ei välillä käy kotona. Oli meillä tosi, tosi, tosi mukavaa koko porukka lähti viettämään loppupäivää kotiin.

Minä lähden myös kyläreissulle aivan kohta, mutta täytyi heti laittaa muistiin ettei vaan unohdu. Heippa.