Nukutti mökkeröllä tosi pitkään aamulla oikeastaan heräsin, kun naapurin Satu meni ohi ja hukkaisi hyvän huomenen jolloin havahduin, että tarttis varmaan herätä. Siitä hakemaan kahvi vettä ulkokomerosta ja "lähes" halvauksen saaneena, ensin silmiini osuu hiiri joka on kävelee komeroa kohti. Minä sitä ajamaan takaa joten se piiloutui jonnekin komeron onkaloihin. Sain kahvit keitettyä ja taas vilkasin terassille, niin taas vilisti hiiri. En ehtinyt katteleen, että oliko sama otus. Tällä kertaa se hiipi kuitenkin "hiirikilleribaariin" joten rauhoituin ja annoin syödä rauhassa "tappaviaherkkuja".

Olin siis lähdössä mökiltä kohti Helsinkiä joten tavaroita kasaan laittaessa oli sellainen tunne, että niitä hiiriä vilisti ihan joka paikassa. Alusvaateita etsiessä, kun pussissa heilahti jotain mustaa oli hyvä, etten heittänyt kalsareita pitkin nurmikkoa. Onneksi juuri ennenkuin heitin huomasin, että se mikä liikkui olikin musta sukka. Huiskin tavaroita pyöräkärryyn ja ravistelin huolellisesti ettei vain tule mukaan yhtään elukkaa.

Vielä kun sain kamppeet kasaan ja olin lähdössä viemään niitä auton takakonttiin, niin puutarhapöydän alla yksi viiksiniekka silmät kiiluen hoiperteli baarista poispäin. "Annoin sille vielä vähän lisää vautia" seuraavaksi silmiin osuin lehtosammakko joka varmaan ihmetteli mitä tuo ihmishirviö tuossa oikein mekkaloi.

Olen kotona enkä ole vielä uskaltanut purkaa tavaroita jos kuitenkin olisi joku karvainen viiksiniekka löytänyt tiensä mukaan...???? Tulomatkalla mietin jo, että en enää ikinä halua mennä koko mökkerölle! Minä saan näppylöitä niistä elikoista. Hätäpäissäni en saanut edes komeron ovea lukkoon, joten soittelin jo naapurin Satulle että yritä sinä kun ohi kuljet laittaa sitä lukkoa kiini. Hän lupasi joten kaunis kiitos siitä.

Onneksi turvallisesti kotona - nyt sitten purkamaan niitä pyykkejä...???

M%C3%B6kker%C3%B6tunnelmia%20020.JPG

Sisilisko oli paljon parempi kaveri, kuin viiksiniekat!