Taisin jäädä tuohon karhunpesään koukkuun äsken kun kurkistin, niin nyt näkyi että ainakin kaksi pientä siellä on. Olivat juuri emon tississä, kun oli kääntyneenä kameraan päin. Joten aina kun tulen koneelle, niin kurkkaan sinne. Mahtavaa!

Päivällä lähdin metrolla Hakaniemeen olin sopinut pari sovittelua. Onnistuivat oikein hyvin. Jään joskus miettimään miten toisille ihmisille on anteeksipyyntö tärkeä asia ja kun taas toiset laskevat kaiken rahaksi. Sovittelu onnistuu silloin erinomaisesti jos arvot eivät ole pelkästään rahassa kummallakaan puolella, vaan päästään keskustelemaan itse asiasta. Siis sitä mitä siitä voisi oppia tulevaisuutta ajatellen. Pidän siitä vapaaehtoistyöstä tosi paljon kaikki ihmiset ovat, niin erilaisia. Koskaan ei voi etukäteen tietää miten sovittelu oikeasti menee. Se on todella haastavaa jos alkoi kiinnostamaan autan pääsemään alkuun.

Palasin reissulta hyvissä ajoin ennenkuin suosikki saippuasarjat alkoivat.

Eipä tässä tänään muuta, heippa.