Tulin käräjäreissulta metrolla kotiin. Kampin asemalta tuli sisään pari mieshenkilöä olivat äänekkäitä ja rehvakkaita joten jäin katselemaan. No toinen herroista kaivoi paidan alta ainakin parinkilon paistin, siirsi sen reppuunsa. Rupesi naurattamaan kun tulin käräjiltä missä varkaita yleensä tuomitaan, niin harvoin näkee avoimesti kertovan hankinta matkastaan. Yleensä ovat hiljaa hommistaan, mutta tässä oli kuitenkin poikkeus.

Toinen juttu sattui pari vuotta sitten kun tulin asemalta metrotunneliin hissillä, niin siellä oli sisällä eräs herra hän ei kuitenkaan tullut ulos vaan kehotti minua astumaan hissiin. Hiukan kävi mielessä, että millä asioilla liikkuu? Huomasin sen nopeasti, kun hän yritti saada hälytysmerkkejä pois dvd-elokuvasta. Silloin minä kyllä pidin suuni kiinni olin nimittäin aivan liian lähellä, vaikka olisi tehnyt mieli sanoa jotakin.