Äiti siis pääsi kotiin sairaalasta. Minulla oli sovitteluja joten kotiin tulin myöhään. Flunssa vähän vaivasi joten menin ajoissa nukkumaan. Havahduin unesta kännykän soittoon heti säikähdin, että kenellä on hätä. Soittaja oli äiti keskellä yötä ja hänellä ei ollut hätää vaan kertoi, että "en ole vielä saanut unta"  ja jatkoi, että "arvoapa mitä?" en arvannut joten tarinaa alkoi tulla hänellä oli selvästi paljon "räknättävää" tämänkertaisesta sairaalakokemuksestaan. Lääkkeistä, kohtelusta kaikesta maan ja taivaan väliltä. Lopulta kehoitin, että ruvetaan nukkumaan. Minulla kesti nukahtaminen jonkun aikaa, kun on niin valoisaa ehkä  äitiä valvotti valoisa alkukesänyö ja tietysti viikonlopun tapahtumat.

Huomenna on leikkipäivä, ihanaa!!!! Heippa.