Äiti tuotiin saattokulkueessa odottamaan siunaustilaisuutta omaan kotikuntaansa osa ajoi ruumisauton perässä minä olin kappelilla odottamassa heidän tuloaan. Oli tosi liikuttava hetki - tapasimme myös kirkkoherran joka siunaa äidin. Kaikki sisarukset kokoontui äidin asunnolle jakamaan tehtäviä sekä järjestelemään käytännön asioita. Nyt kaikki on lähteneet jäin yksin onneksi on huomiseksi muuta menoa "mökkerön" naapuriin vierailulle ja viemään kutsu hautajaisiin. Voi olla, että mökkerölläkin pistäydyn mikäli siellä ei ole enää paljon lunta ja autolla pääsee kääntymään pihassa.

On tosi surullista riisua äidin kotia - mihin ihmeeseen kaikki tavarat oikein laitetaan. Asiat järjestyy aivan varmasti, mutta muutos on aina muutos! Huomiseen, heippa.