Olipa meidän piha aivan kuin luistelurata aamulla kun lähdin jumppaan. Meikäläinen meni kieli keskellä suuta ja nenä koko ajan varpaisiin. Piti katsoa ja etsiä niitä hiekanmuruja. Oli onneksi mukana se kyynärsauva jossa on piikki! Issias oli myös hellittänyt, että pahin kipu oli ohitse. Tarttis vaan uskoa, että ei voi kuntoiluakaan vetää överiksi.

Naapuri, siis hän jolla oli aikaisemmin ne kaksi kisua valkoinen Tofu ja musta Pepe soitti, että hän muuttaa pois juuri siitä syystä, että liikuntaesteiselle on tämä talo hankala, koska autotalli on kaukana ja kaikki ovet lukossa, ettei apua saa lähelle. Surullista minusta, kun oli niin kiva piipahtaa aina silloin tällöin kahville. Asunnot on viimeisen päälle viihtyisät, mutta ympäristö on talvella tosi hankalaa. Hän käy vielä töissä joten on lähdettävä joka aamu liikkeelle. Minä voin missata pahimmat päivät tai sitten lähteä taksilla ettei tarvitse luistella autotallille asti.

Aamulla etuhampaasta lohkesi paikka yritin varata hammaslääkäri aikaa Helsingin kaupungilta, mutta ensimmäinen mahdollinen olisi ollut vasta toukokuussa - joten menen omalle yksityiselle jolla olen käynyt pitkään ja aika on huomenna. Maksaa vaan niin paljon ....? Ehkä minä jossain vaiheessa pääsen siirtymään?

Omalääkärille yritin myös aikaa eikä sekään onnistunut, vaan käskettiin soitella huomenna kello kahdeksalta aamulla. Kummallista pompottelua - olisin tarvinnut vähän kovemmat lääkkeet tuohon issias vaivaan - no ehkä myöhemmin onnistuu, kun sattuu olemaan sellainen päivä ettei ole muuta menoa. Tämä viikko taitaa mennä vanhoilla lääkkeillä....?

Tässä tämänpäiväiset, heippa!