Eilisen vilkkaan päivän jälkeen oli jäänyt blogeja hirmuisesti lukematta joten aamu on mennyt niitä lueskellessa ja kommentoidessa. Soitin äidille Skypellä lankapuhelimeen (on paljon halvempaa kuin kännykällä soittelu) keskustelimme pitkän tovin. Omassa sängyssä oli nukuttanut hyvin iltakäynnillä kotiavustajille oli luvannut, että "käskee mennä ristilukkiaatokset pois" uni oli tullut nopeasti eikä sydämmestä ollut ottanut. Päivitin hänelle leikkipäivän kuulumiset ja kommentit mitä "salarakkaat" päästelivät. Eletään päivä kerrallaan tässä hetkessä äidin kanssa - huomisesta ei kukaan tiedä mitä tuo tullessaan.