Aamu alkoi hauskasti olin nimittäin täällä blogissa, kun huomasin jonkun miehen ottavan yhteyttä Skypellä. Ajattelin, että josko on joku tuttu joten hyväksyin pyynnön. Olin juuri kirjoittamassa chattia kun sieltä soitettiin. Rupattelimme tuokion - annoin hänelle tämän blogin osoitteen, että voi tutustua henkilöön. Ihan tiedoksi vaan, minä en todellakaan ole täällä miesseuraa etsimässä.

Sitten oli kiire valmistella vauvan-katselu reissua Kätilöopistolle ensin vauhdilla Columbukseen ostamaan kukat ja sitten vierailemaan. Käytävällä kuulin jo "salarakkaan" äänen ei tarvinnut huoneiden numeroita kurkkia, vaan etsiä huone mistä kiljunta kuului. Siellä oli paikalla "salarakas" ja sen kaksi pikkusiskoa (toinen on se uusi vauva) sekä isi, äiti ja se oikea mummi. Minulla oli kukat viemisinä joten pienten karkin nälkään ei ollut apua, kyllä salarakas kuiskutti, että onko siellä repussa mitään muuta? Päähenkilö nukkui aivan rauhassa onhan hän saanut kuulla "kiljukaulojen" ääntä jo kotona, kuullosti varmaan ihan tutulle. Toivottavasti äiti saa olla sairaalassa vähän aikaa, että jaksaa hulabaloot kotona. Sain kivat kiitokset siltä oikealta mummolta aivan tuli hyvä mieli, että on oikeesti ollut avuksi. Täytyy tunnustaa, että kyllä minusta on vallan ihanaa seurustella "salarakkaiden" kanssa.

Taidan keittää murukahvit vierailun kunniaksi ja sitten lähden Heppariin mereen uimaan.