Metsolan hovin aittarakennus!

Kuva idyllisestä pihapiiristä Metsolan Hovista!

Tänään eletty, kuin viimeistä päivää mökkeröllä! No ehkä palaan elokuussa hakemaan tilaamiani lakat jos niitä tulee, mutta nyt kutsuu Helsinki. Olen viettänyt monivaiheisen lomajakson kiitos kaikille ketä olen tavannut varsinkin uusista ystävistä olen iloinen. Uinut joka päivä, no ehkä yksi päivä on jäänyt väliin, mutta kiitos naapurin Satulle, kun on ollut vahtimassa että pääsen järveen ja järvestä pois.  Mökkinaapurien kanssa olen viettänyt laatuaikaa.... kiitos heille siitä. Tänään oli tarkoitus käydä katsomassa yhtä facebook/blogi kaveria, mutta aikataulut meni sekaisin eikä sitten onnistunut. Ehkä tavataan Helsingissä asummehan aika lähekkäin.´Mökkinaapuri kutsui äitinsä 85-synttäreillä oli hauska tavata hänen perhettään ja tarjoilut oli aivan ihanat. Kiitos ja onnea vielä Enni-mummolle hän oli todella energinen ihminen. Sovittiin, että viiden vuoden päästä tavataan... sitä odotan?

Olen tänään miettinyt myös sitä, että luopuisin tästä mökistä? Olen perheessäni aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi, koska minut on lapsena lähetetty kouluun kauas pois sisaruksistani koen olevani aivan erilainen, kuin he enkä pelkästä vammaisuudestani johtuen. Oikeasti joka kerran, kun täältä lähden lapsuuden ahistus tuntuu - lapsena se helpotti aina, kun juna oli Tampereella, niin tuntui että nyt voi taas hengittää!

Nyt on aika lähteä omaan elämään kotiin muuten tämä menee vetistelyksi, heippa!