Nukuin puolikymmeneen saakka ja tuntui tosi ihanalle. Tosin yöllä heräsin ottamaan yhden särkylääkkeen, kun eilen vähän innostuin siinä paperintuhoamisessa. Revin yhden vanhan päiväkirjan "vanhan rakkaustarinan" se oli mulla kahtena kappaleena ja tuntui, etten jätä sitä ikinä kellekkään luettavaksi. Siinä sai kädet jumppaa ja minä sain muistella yli kahdenkymmenen vuoden takaisia asioita.  Vielä sitä repimishommaa riittää, mutta ihan vaan tavallisia tilipapereita joita en enää viitsi säilyttää.....

Illalla sydänystävä soitteli, että viikon päästä pitäisi olla takaisin koto suomessa nyt laiva tulee Vuosaaren satamaan. Toivottavasti matka sujuu hyvin on meinään pitkä matka ajettavaksi. Tykästyi paikkaan, että kuuleman mukaan tahtoo ensi vuonna uudestaan samaan paikkaan. Minun matka suunnitelma ei ole oikein edistynyt, kun matkakaveri ei oikein tiedä mihin tahtois lähteä ja mitä se saisi maksaa. Jos ei pian päätä, niin varaan vain itselleni.....

Sain meilinä tosi koskettavan laulun linkin. Hieman toisenlainen rakkauslaulu, Johanna Kurkelan "Hän ei  kävele koskaan"