Aikaisen herätyksen jälkeen lähdimme kämppiksen kanssa Gibralttarin retkelle erään matkatoimiston ryhmän mukana. He ilmoittivat paikallisessa ilmaisjakelulehdessä, että kuka vaan suomalainen voi tulla mukaan. Päivä oli koko reissun ainoa sadepäivä - bussia odotellessa mietimme, että miten pääsemme siihen sisälle. Vihdoin bussi tuli ja sisälle pääsy olikin sitten hankalaa varsinkin kämppikselleni, kun porras oli sen tuhannen korkea ja auto oli tietysti pysäytetty ajotielle eikä katukivetyksen viereen jolloin ongelmaa ei olisi ollut. Kämppis pääsi vihdoin konttaamalla eikä opas ja kuski silloinkaan älynnyt, että asia olisi hoitunut jos bussia olisi siirretty oikeaan paikkaan?  Sateessa sitten matkasimme lähes satakilometriä ja tulimme Gibrallarille vihdoin perille. Vaihdoimme pieniin busseihin ja taas edessä sama ongelma??? Miten päästä bussiin? Opas minulle mutisi, että emme olleet ilmoittaneet että olemme vammaisia? Eihän lihavien, laihojen ja punatukkastenkaan tarvitse etukäteen ilmoittaa tulostaan?

Kaikesta huolimatta apinat oli suloisia ja ostokset tuli tehtyä hirmuisesta ukkosmyrskystä huolimatta. Aivan upea reissu oli pienellä asialla mennä pilalle, siis siihen bussikuskien välinpitämättömyytkeen ottaa kaikki huomioon. Olen oikeasti vihainen suomalaisille matkatoimistoille juuri tämän kohteen palvelujen suhteen, koska fuengirolassa on hirmuisen paljon vammaisia ja vanhuksia joille voisi palveluja tarjota. Lähes jokaisella vammaisella on kokemusta noista korkeista bussinaskelmista, mutta niille ei vaan tehdä mitään perkele!!!! Kun pääsen kotiin ja on enemmän  aikaja, niin  etsin  nii n suuren johtajan, että viesti menee perille!!!!!

Moisen asian en anna pilata loppureissua!

Nyt muutama kuva, kun löysin wlan paikan jossa saa pientä maksua vastaan laittaa virtajohdonkin seinään.....

Eikös ole suloinen!

Tässä vähän nuorempi yksilö joka poseerasi oikein mallikkaasti!

Heippa seuraavaan kertaan!