Pitkästä aikaa pääsin leikkimään. Aluksi oltiin tyttöjen kanssa ja sain kuulla, että uusi pikkusisko/ tai pikkuveli olisi tulossa. Pienimmän mukaan se oli jo syntynyt, mutta ei sentään vasta myöhemmin keväällä. Oli tehty huonejärjestelyitä, että salarakas oli saanut oman huoneen ja tytöt omansa. Piti käydä katsomassa miten heidän nukkumapaikat olivat muuttuneet. Sain hakea salarakkaan kerhosta ja hän istui polleasti auton etupenkillä lastenistuimessa. Kerhojutuista kun kyselin, hän vastaili aika lyhyesti taisi olla vähän närkästynyt kun hänen asioitaan kyselin. Kerroin, että olin käynyt katsomassa hänen huonettaan, niin hän kyseli, että koskinko hänen tavaroihin. Vakuutin että en koskenut ainoastaan katsoin oven suusta miten huone oli muuttunut. Salarakas lähtee ensisyksyllä esikouluun, niin tarvii olla paikka missä tehtäviään tekee rauhassa. Hän on luvannut pitää huoneensa myös järjestyksessä.

Vähän luettiin, askarreltiin ja pienempi pikkusisko löysi jo tutin jostakin hän halusi olla perheen vauva! Taitaa olla kova paikka, kun tulee uusi pikkuinen. Isommalla pikkusiskolla oli ollut vähän änkyräpäivä. Hän on juuri pahimmoillaan uhmaiässä!!!! Näytti niitä samoja oireita olevan myös sillä pienemmällä....Pusu.

Isi tuli kotiin ja päivitettiin kuulumiset ja minun oli aika lähteä ajelemaan kohti Vuosaarta. Suupieliä veti hymyyn, kun muistelin päivän touhuja.