Aamusta lahdimme kamppiksen kanssa junalla Malagaan. Menomatka sujui oikein hyvin kaytiin Pablo Picasson kotitalossa, mutta varsinainen museo oli kiinni maanantaisin joten se jai nakematta. Nahtiin kuitenkin pienimuotoinen taidenayttely hanen toistaan ja sinne oli saanpaasy ilmainen. Keskustan vanhaa kaupunkia remontoitiin joka puolella joten yhtaan rauhallista kahvipaikkaa ei loydettu, mutta poran kirskuessa sitten toustit ja kahvit juotiin. Hienoja kauppoja naytti olevan vaikka kuinka paljon, mutta talla kertaa ei mitaan tarttunut mukaan. Olimme vihdoin tarpeeksi kavelleet joten paatimme taksilla parayttaa rautatieasemalle josta sitten suunnistimme junan lahtolaituria kohti. Harmiksemme huomasimme, etta ihmiset jonottivat lippujen kanssa ja kaikki oli ihmeissaan joten mekin siita kyseleen, etta mika nyt viivyttaa. Vastaus olikin, etta junat ei tanaan enaa kulje on kuulemma elektroninen vika joten mehan ei siihen sitten jaaty enaa ihmettelemaan, vaan suuntasimme taksiin jolla tulimme Fuengirolaan 35 euroa koyhempina.
Semmonen kokemus siita junamatkasta - mina kun olin viela kamppiksen puhunut ympari, etta silla paasee niin katevasti eika tarvii kontakaan kyseiseen liikennevalineeseen...... arvatkaa harmittiko?
Kotiin tulon jalkeen lahdin viela uimaan hotellin uima-altaalle ja siella ei ollut tungosta - nimittain aivan yksin sain uiskennella vesi tosi lamminta, mutta ylos noustessa tuntui viilealle, kun tuuli aika kovasti. Uiminen onkin ollut sellainen harrastus jota joka paiva olen harrastanut.... kunto kohentunut aivan silmissa. Nyt jaksaa kavella jo entiseen malliin, siis ennen issiasta.... ;D
Nyt lahden tasta murukahvin keittoon heippa seuraavaan kertaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.