Kännykkä herätti aamulla seitsemän aikoihin ennätin jo säikähtää, että jollekin on jotain sattunut! Onneksi ei ollut soitto loppui lyhyeen, kun eräs ystäväni varmaan vahingossa näpläili puhelintaan ja painoi soittonappia. Ystävälläni on erikoisia aikoja miten hän aikatauluttaa elämäänsä, nimittäin eilen aikaisemmin päivällä hän pyysi minua aamukahville kahdeksalta Columbukseen. Se nyt on sellainen aika, että en lähde sängystä jos ei ole menoa esimerkiksi käräjille, matkalle johonkin tai jotain hirmu tärkeetä. Hänen kohdallaan kyllä olen vähän huolestunut, kun meidän treffit lähes aina menee jotenkin mönkään. Siis hän odottaa minua jossakin eri päivänä kuin ollaan sovittu. Hän ei pidä puhelintaan mukana joten häneen ei saa millään yhteyttä, sitten kun on jo myöhäistä. Yksin asuvilla onkin vähän ongelmallista jos alkaa muisti pettämään, että milloin se oikein alkaa tuottamaan ongelmia, koska kukaan ei ole lähellä huomaamaan muutosta.

Äidiltä on tullut kaksi sähköpostiviestiä ensimmäinen oli jo kirjoitettu aamulla neljän jälkeen. Hän menee aikaisin nukkumaan joten on jo siihen aikaan pirteänä koneella näpräämässä. Toinen tuli sitten puolenpäivän aikoihin tosi hienoa kun harjoittelee näyttää, että huumori kukkii niissä viesteissä joten hänellä on hauskaa sen vehkeen kanssa.

Huomenna tarvii oikeasti nousta aikaisin on meno käräjille kahtena päivänä peräkkäin. Täytyy toivoa, että kadut ovat jo siivottu lumesta, että pääsee eteenpäin. "Eteenpäin sanoi mummo lumessa", heippa.