Toipuminen näyttää sujuvan hyvin olen viritellyt tuohon sormeen sellaisen siteen, että tää kirjoittaminen käy jo joten kuten myös sillä leikatulla sormella. Columbuksessa kävin asioilla ja apteekissa myös ostamassa sidetaitoksia sekä sellaista tuki juttua, kun siitä leikkaa pienen palan ja kääräisee sen sormen ympärille, niin johan on tukevasti paikallaan eikä tarvii koko käsi olla tönkkönä. Taidan olla lääkärien kauhu, kun joka juttuun on omat viritykset. Autolla ajo ja kyynärsauvalla kävely onnistuivat oikein mallikkaasti. Hyvä vähän nyt jo harjoitella, kun on lautamiesten koulutusristeily Tallinaan lauantaina, niin pitää vähän kävellä perillä. Suurin osa ajasta istutaan koulutustiloissa opetelemassa uusia asioita varmaan jotain kuullaan myös tuosta paljon puhutusta uudesta laista jossa käräjäoikeuksia supistetaan sekä lautamiehiä vähennetään.

Eilen illalla tuli hyvä dokumentti UHRIT 1918 kansalaissodan vaiheista oli tosi surullista katsottavaa, kun oman maan kansa oli kahtia jakautunut. Myös meidän suvussa on ollut äidinäidin ensimmäinen mies punavankina Tammisaaressa jossa menehtyi lopulta nälkään. Serkkuni Kari Walle on kirjoittanut hänen vaiheistaan kotisivuillaan sieltä löytyy myös kirjeenvaihto jota Augusti Walle lähetti perheelleen vankilasta. Toivottavasti dokumentti tulee uudestaan oli tosi koskettava - nyt tuntuu siltä, että miksi tappaa toisiaan jokainen uhri on mielestäni ollut turha.

Menipä vakavaksi taidan kömpiä nukkumaan tästä, heippa.