Kumpulan siirtolapuutarhassa vietin koko päivän ystävien luona vierailulla. Ei voi kuin ihailla sitä kukka loistoa jota siellä on. Aina erilaista, kun kukat ovat eri aikaan kukassa. Kiitos ihanasta päivästä sekä mukaan annetuista vadelmista joita hyvin säästeliäästi olen pistellyt suuhini. Ovat, niin herkullisia.

Kotimatkalla poikkesin Hevossalmeen uimaan, kun olin saanut tiedon että vihdoin on laiturin uudet portaat paikallaan. Rantaan saavuttuani uimahalut meinasi mennä sen siliäntien, kun kova tuuli tuli mereltä päin. Uimaan menin kuitenkin, kun olin niin päättänyt. Portaat oli hyvät ainoastaan kaidepuut oli valmistettua neliskulmaisesta alumiinista joista oli vähän hankala saada otetta, miksiköhän? Jäin miettimään, että mitenkähän sellainen henkilö pääsee vedestä ylös joka käsivoimillaan vetää itseään?

Onnellinen tarvii olla siitä, että "ne portaat tuli ennenkuin sinilevää on niin paljon, ettei enää saa siinä rannassa uida". Ajelin kotiin virkistyneenä ja ehkä hieman väsyneenä. Huomiseen, heippa!