Aamujumpan jälkeen lähdin metsästämään uutta pölyimuria joka on ollut harkinnassa jo seitsemän vuotta, siis yhtä kauan kun olen Vuosaaressa asunut. Yhdessä liikkeessä Columbuksen kauppakeskuksessa oli aika kovat hinnat ja halvimmasta myyjä kertoi, että se ei ole mistään kotoisin. No, sillä puheella ei saanut minua ostamaan vaan lähdin kodin kautta siihen kauppaan joka mainostaa, että "se on vaan tyhmää maksaa liikaa". Sieltä löytyi sopivan kokoinen ja hintainen tehoa on mulle riittävästi nimittäin meinasi eteisen matto mennä imuriin sisälle viime hetkellä pääsin hätiin ja sain nykäistyä sen pois. Vanha imuri palvelu 31 vuotta toivottavasti tämä yhtä pitkään? - Mieleen hiipii ajatus, että "elä unta nää" eivät ole enää yhtä kestäviä muutenhan ihmiset eivät osta uusia.

Olin lupaillut vähän mennä alakertaan auttelemaan ystävääni muutto touhuissa, mutta menee niin myöhään joten pistin yökkärin päälle ja aloin kirjoitella tätä blogia. Huomenna on taas aivan ihana leikkipäivä, siellä Korsossa. Isi kertoili lasten sanomisia yhtenä päivänä joilla sitten äitiäni nauratin tarina menee suunnilleen näin. Isompi pikkusisko oli ilmoittanut, että "Ruun voi heittää kirpparille" johon salarakas oli ilmoittanut, että voisi "heittää Australiaan asti". On tuo pikkusiskon syntyminen aivan mahdoton asia isommille sisaruksille jotka itsekin ovat vielä tosi pieniä.

Tässä kaikki, heippa huomiseen.