Huomasin allakasta, että todellakin toukokuun viimeinen päivä on menossa ja huomenna alkaa kesä. Olin eilen katsomassa teatteriesitystä "Kynnyksiä" joka oli koskettava, mutta itselleni niin tuttuja tilanteita. Asenteista ja arvoista koostuvia kohtaamisia vammaisten henkilöiden kanssa. Jäi sellainen tunne, että eikö maailma mene näissä asioissa eteenpäin vieläkö me vaan ollaan kummajaisia joita pitää ihmetellä oikein suureen ääneen. Mukavaa esityksessä oli, että tapasin yhden bloggarin myös yleisönä oli kiva tavata.

Löysin ajankuluksi tylsyystestin matamin sivuilta ja mä olin tosi tylsä.

Olen tänään vähän kähissyt nimittäin flunssa on iskenyt on ollut, niin tulisia bengtsonin pusuja ja muuten vaan lähellä oloa "salarakkaiden" kanssa joten tauti on tarttunut. Mutta eipä se juuri ole tahtia haitannut tänään oli pari sovittelua ehkä olin vähän hiljaisempi kuin normaalisti, mutta kaikki hoitui kuitenkin. Käräjille huomenna ja siellähän ei juuri tarvitse puhua, vaan kuunnella tarkkaavaisesti mitä salissa tapahtuu.

Äidin kanssa juttelin hän oli tänään ollut päiväkeskuksessa, mutta yllätys hänelle oli, että se uusi johtaja onkin siellä vielä. Vähän tuntuu ikävälle, kun antoivat ymmärtää ei olisi enää. No, olivat äidille sitten tyrkyttäneet ensiviikon muistilappua johon äiti oli sanonut, että "tuskin tulen, kuntokin on niin huono". Rohkaisin häntä tekemään, niin kuin itsestä tuntuu hyvälle mitään pakkoa ei ole. Se jää nähtäväksi ensiviikolla.... kun sauna lämpiää kotonakin aivan hyvin.

Nyt peiton alle, että herään huomenna kännykän soittoon, heippa.