Kahden viikon odotuksen jälkeen tuli uusi 3G:n matkapuhelin Nokia 6630 - mallinen olin nimittäin ensimmäisten joukossa varaamassa itselleni tätä uutuutta. Iltapäivä on mennyt opettelussa eikä vielä kaikki jutut ole käyty läpi joten paljon on vielä opettelua. Kuvan ottoa olen harjoitellut, sekä laittanut äänitunnisteen muutamaan numeroon siis kun sanoo jonkun nimeltä, niin kännykkä alkaa itse soitella. Täytyy varoa, että ei kännykän lähellä sitten lausu ystävien nimiä jos ei ole tarkoitus soittaa. Sähköpostin lähettelyä myös testasin vaikka eihän se nyt ole tarpeen, kun on tämä pöytäkone kotona. Ehkä tuolta maailmalta voi laitella sähköpostia ystäville. Blogin kirjoituskin pitäisi onnistua, mutta näppäimet ovat tosi pienet,  no ei pidä vuodattaa pitkiä juttuja. Paljon on vielä opeteltavaa - ihmettelen itsekkin, että olen aina kärkipäässä näiden uusien vehkeiden kanssa minä rakastan selvittää teknisiä juttuja. Vaikka ikää on . . . . . .    salarakkaan isikin naureskeli minun innokkuudelleni, kun soittelivat skypellä.

Syöminen on jäänyt vähälle tänään, kun en ehtinyt arvatkaapa mihin nyt menen, no tietysti kännykkää räpläämään. Heippa.