Päivä alkoi vaalitoimikunnan tehtävillä ja ilmassa oli jonkin sortin katastrofin ainekset - onneksi tilanne saatiin hallintaan heti alkuunsa. Sovittelijan taidoista on hyötyä ihan arkielämässä. Aikataulu tosin meni vähän pitkäksi, mutta ennätin ajoissa kuitenkin leikkipaikkaan - mikä oli päivän tärkein aikataulu.

Oli ihanaa sukeltaa salarakkaiden mekastukseen. Menossa oli orkesteriesitystä, huuliharpun soittamista, olin välillä pankkina vanha huopahattu oli pankki ja sinne kilvan säästettiin ja haettiin rahaa pankkikorteilla. Nähtiin sekin ihme, että "salarakas" säästi sukanvarteen pienempi pikkusisko kantoi säästöön ja keskimmäinen pikkusisko tuhlasi. Loppupeleissä pankin rahat oli vähissä, mutta salanrakkaan sukanvarsi tai pärekori oli aivan täysi "legorahoja". Toivottavasti ominaisuus säilyy aikuisena, että omat rahat riittää?

Pienempi pikkusisko leikki äitiä jolla oli ainakin kolme lasta, yhtä kantoi rinkassa, yksi rattaissa ja välillä oli joku reppuselässä tai hartioilla istumassa. Välillä hän laittoi ruokaa lapsille, siivoili, tiskasi ja lapsia  pantiin päiväunille. Kävin häntä pyytelemässä syömään, niin hän sanoi touhukkaana sanoi, ett  "mulla on homma kesken" ja samalla sulloi yhtä lasta rinkkaan. Lähdettiin alakertaan koko "leikkilapsikatraan" kanssa, mutta piti ottaa lastenrattaat ei muuten tullut mitään lastenhoidosta.

Syömään ehdittiin ihanaa herkkuruokaa jonka jälkeen tein lähtöä kotiin, kun pienempi pikkusisko huikkasi, että "mun täytyy antaa sulle pusu". Salarakas vähän jo ujostelee - mutta otti vastaan lentosuukon kuin myös isompi pikkusisko. Kaikki pienet salarakkaat jäi nenä kohti telkkaria katsomaan pikkukakkosta hyvin keskittyneesti. Lähdin hymyhuulilla ajelemaan huoltoaseman kautta kotiin.

Huomenna vaalihommat jatkuu... heippa.