Matka sujuý kommelluksýtta ja flunssakýn on paranemaan pþýn. Sorry nuo kummallýset vikiset joýta tulee, koska nippiýmýstö on turkkýlaýnen. Ensýmmiýnen haaste oli saada matkalaukku hotellýlle, kun vastassa oli ikkýjyrkki seýna. Takaa onneksý kuuluý, etta voýnko auttaa ja mullehan se sopi. Kotýmatkalla on sýtten alamaata joten ei ole ongelmaa. Eurovýýsujen tuloksen katsoin, mutta siihen se telkkarin tuijotus on sitten jaanyt.

Eýlen tutustuin paýkkaan ja iltakavelylla jo sýtten eras Mohamed-parturý pörrasý perassa ja olisi halunnut valttamatta laýttaa mun hiuksia. Tivasi, etta onko mulla poýkaystavaa ja mýnahan naytýn sýlle sýta turkoosinista kyynarsauvaa, etta se on aýnoa johon luotan!!! Sai mýnut jo kampaajan tuoliin istumaan, mutta sýýna vaýheessa kun ehdotteli etta hieroo hartioita mýna lahdýn menemaan.  Tieda hanta mýta jai kokematta, mutta katumista ei ole yhtaan. Luulin, ika suojaa mutta vaarýn luulin.

Tanaan olen retkeillyt "kylaretkella" sai tuntumaa mýten výela monet turkkilaiset asuvat maaseudulla. Postaukset ovat lyhyita koska tosý hankala kirjoittaa, kun merkit erý paikoissa kuin mihýn on tottunut. Ja seikkailu jatkuu!!!!

Salarakkaille ja kaikýlle muillekýn hurjasti terveisia. Heýppa!