Naapurin kanssa käytiin yli tunnin lenkillä, vaikka taivaalta hipsi lunta ja loppumatkasta tuli jo räntäpläjäyksiä naamalle. Virkistävä olo, vaikka oltiin aivan uitetun kissan näköisiä kaikki vaatteet märkänä. Sauna päälle ja vaatteet kuivumaan. Saunan lämpiämistä odotellessa soittelin äidille, kun on vähän ollut huono kuntoinen. Kertoi, että on kaatuillut myös esim. yhtenä päivänä oli istunut tuolille huolimattomasti ja siitä tipahtanut lattialle. Meidän äitipä oli "syrjällään lattialla soitellut savon siskolle", kotipalveluun oli myös josta sai nosto apua. On se vaikeeta painaa sitä turvapuhelimen nappulaa - hänen mielestään Tampereella ei tarvii tietää hänen tarpeitaan, kun hälytyskeskus on siellä asti. Puheltiin pitempään, niin hän kertoi että on kaatunut toisen kerran, kun kotipalvelunjohtaja oli käymässä jolloin heidän piti keskustella edellisen viikon tapahtumista. Kertoi myös, että yöllä kun oli herännyt ja käynyt netissä surfailemassa joten toivon, että sairastaminen on tilapäistä meidän "nettimummulle".

Nyt kohti jääkaappia josko löytyisi jotain syötävää!

Äiti tosi väsynyt joten kotiavustajat olivat tilanneet lääkärin päivystykseen Keuruulle. Hän ei ollut suostunut ambulanssikyytiin, mutta onneksi velipojat tulivat apuun. Perästä kuuluu onko tarvinnut jäädä sairaalaan tutkimuksiin? Odotellaan viestiä....?

Äiti on Keuruun kautta matkannut Jyväskylän keskussairaalaan on siellä tutkimuksissa neurologisella osastolla nimittäin sänkypaikkaa ei lähempää löytynyt. Maaseudulla potilaat todella joutuvat matkustamaan hoitoa saadakseen tässä tapauksessa lähes sata kilometriä. Varmaan raskasta huonokuntoiselle ihmiselle. Soitin hänellä vähän aikaa sitten omaan kännykkään tuntui olevan ihan hyvällä mielellä verikokeita ja sydänfilmi otettu sekä mitattu verenpainetta. Ollaan varmaan huomenna viisaampia.