Taas nukutti mukavasti tosin vähän kurkku tuntui karhealta, mutta ei onneksi pahemmin. Uimareissu jäi väliin, vaikka mieli olisi tehnyt mennä. Kello taisi olla vaikka mitä, kun vihdoin hiivin aamukahvin keittoon.

Jos joku muistaa tarinan Valo ja siinä olevan kananpojan, niin sain sähköpostia mökkinaapuri Sadulta, että Ansa voi hyvin ja on kasvanut kovasti. Ainoa suru, kun kulkee kanatarhassa yksin, sillä kukko pahalainen ei ole hyväksynyt "lastaan" toisten kanojen joukkoon. Mökkeröllä ei vielä puuhakkuut alkanut, kun ei ole sitä pakkasta.

Iltapäivä meni sitten sovitteluhommissa joista tulin kotiin, kun salkkarit ja emerdale olivat jo menneet. Huomen aamulla tarvii herätä aikaisemmin, kun on jumppa sen jälkeen menen suoraan kampaajalle ottamaan vähän väriä elämään.

Tässä kaikki tänään, heippa!